lauantai 20. helmikuuta 2021

Ensimmäinen germaaneista

 Olin tilannut briteistä (Wargames Foundry) seitsemän ukon setin: AG014 - Ancient German Chatti Characters. Pari viikkoa sitten pääsin vihdoin niiden kimppuun. Ensin oli tietenkin taas viilailtava.


Näissä oli yllättävän vähän korjailtavaa. Valujäljetkin olivat harvassa paikassa kovin näkyviä, joten kaikkiin en viitsinyt edes koskea, kun kuitenkin vain pahentaisin asiaa. Nuo leikkurit olivat kyllä surkeat, niiden leikkuupinta kun ei osu tarkalleen saksien ulkosyrjään, vaan hieman sisemmäs. Tämä teki tarkoista leikkauksista mahdottomia, kun ei päässyt leikkaamaan aivan kiinni figuun. Ongelma ei kuitenkaan ollut suuri, sillä nämä kohdat sai helposti viilattua pikkuviiloilla.

Ainoa paikka, missä hieman muokkasin figuja oli miekan ja jalan kiinnike. Miekka kun kirkkaana vetää silmää puoleensa, olisi hieman outoa, että se kiinnittyisi housuihin kuin jokin massa. Vähensin siis miekan ja housun väliin jäävää ylimääräistä materiaalia. Tämä kaiverrus oli helppo tehdä askarteluveitsellä.


Heti paljon paremman näköiset! Ilmeisesti on tavallista, että historiallisissa figuissa keihäät joutuu tekemään itse tai ostamaan erikseen. Eihän se haittaa -- lisää askartelua! Löysin pojan leikkityökalupakista sopivia nauloja näille keihäiksi, n. 4cm pitkiä. Sitten viilasin niitä hieman enemmän keihäänmuotoisiksi:


Tämä tuntui hieman työläältä, sillä oikean kohdan viilaaminen koko keihään ympäri on yllättävän vaikeaa. Ensi kerralla varmaan kiinnitän tällaiset naulat porakoneen terän paikalle ja käytän sitä ikään kuin sorvina. Nuoremman keihäsmiehen kättä piti hieman avartaa, että keihäs mahtui siihen.

Sitten ukot piti liimata kasaan. Siihen hommaan käytin Locktiten pikaliimaa, joka tuolla ylhäälläkin vilahti. Pienen äheltämisen jälkeen koko joukko pääsi pystyyn, ja pääsin jo hieman leikkimään niillä:


Kautta Juppiterin, germaanit hyökkäävät!

Ensimmäisenä päätin maalata tuon vasemmalta ensimmäisen nuijamiehen. Tähän meni ehkä kokonaisuudessaan neljä tuntia, mutta aika kului varsin tehottomasti, kun se jakaantui useampaan maalaussessioon.


Alan ehkä toistaa itseäni, mutta olen taas kerran tyytyväinen työn jälkeen. Sekoitin tuota Foundryn flesh-väriä nahkanruskeaan ja punaiseen, niin sain hieman ruskettuneemman pinnan ukkoon. Olin hankkinut uusia siveltimiä (halpiksia Kaaren Prismasta ja Wishistä), joten silmän mustuaisen tuikkaaminen onnistui pienellä siveltimellä aika helposti; oikea silmä onnistyi ykkösellä, vasemman silmän kanssa tarvittiin kolme yritystä.

Tuohon karhuntaljaan kokeilin ensi kerran kuihaharjausta, mikä onnistui muutaman mokan jälkeen ihan siedettävästi. Kaikki rikosten jäljet on piilotettu. Koetan löytää vähän isomman sudin tuohon kuivaharjaukseen.

Mustiin hiuksiin ja partaan koetin tehdä valkeita heijastuksia, mutta niiden saaminen kuntoon olisi edellyttänyt vähän turhan paljon ajankäyttöä. Saavat kelvata.

Nuijan väri löytyi kivasti sekoittamalla vihreää ja punaista, ja sitten varjostuksiin mustaa ja korostuksiin keltaista.

Ainoa, mikä jäi kismittämään tätä kirjoittaessa, on vasemman silmän vieressä möllöttävä valkoinen maalirantu. Sitäkään en huomannut, ennen kuin nyt katsoin koneella kuvaa:

Varmaan korjaan tuon seuraavassa maalaussessiossa ja ehkä hieman maalaan silmäluomia silmien päälle.Tuo naama oli aika kulmikkaaksi veistetty, mutta ikävän epäsymmetrisesti. Suukin jää hassusti sivuun.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Epäkuolleita SAGAan.

Figumaalausta aloitellessani en ajattellut innostua sotapeleistä, mutta niin siinä nyt vain pääsi käymään. Kaverin suosituksesta päädyin tut...