Ensimmäinen germaaneista

 Olin tilannut briteistä (Wargames Foundry) seitsemän ukon setin: AG014 - Ancient German Chatti Characters. Pari viikkoa sitten pääsin vihdoin niiden kimppuun. Ensin oli tietenkin taas viilailtava.

Näissä oli yllättävän vähän korjailtavaa. Valujäljetkin olivat harvassa paikassa kovin näkyviä, joten kaikkiin en viitsinyt edes koskea, kun kuitenkin vain pahentaisin asiaa. Nuo leikkurit olivat kyllä surkeat, niiden leikkuupinta kun ei osu tarkalleen saksien ulkosyrjään, vaan hieman sisemmäs. Tämä teki tarkoista leikkauksista mahdottomia, kun ei päässyt leikkaamaan aivan kiinni figuun. Ongelma ei kuitenkaan ollut suuri, sillä nämä kohdat sai helposti viilattua pikkuviiloilla.

Ainoa paikka, missä hieman muokkasin figuja oli miekan ja jalan kiinnike. Miekka kun kirkkaana vetää silmää puoleensa, olisi hieman outoa, että se kiinnittyisi housuihin kuin jokin massa. Vähensin siis miekan ja housun väliin jäävää ylimääräistä materiaalia. Tämä kaiverrus oli helppo tehdä askarteluveitsellä.

Heti paljon paremman näköiset! Ilmeisesti on tavallista, että historiallisissa figuissa keihäät joutuu tekemään itse tai ostamaan erikseen. Eihän se haittaa -- lisää askartelua! Löysin pojan leikkityökalupakista sopivia nauloja näille keihäiksi, n. 4cm pitkiä. Sitten viilasin niitä hieman enemmän keihäänmuotoisiksi:

Tämä tuntui hieman työläältä, sillä oikean kohdan viilaaminen koko keihään ympäri on yllättävän vaikeaa. Ensi kerralla varmaan kiinnitän tällaiset naulat porakoneen terän paikalle ja käytän sitä ikään kuin sorvina. Nuoremman keihäsmiehen kättä piti hieman avartaa, että keihäs mahtui siihen.

Sitten ukot piti liimata kasaan. Siihen hommaan käytin Locktiten pikaliimaa, joka tuolla ylhäälläkin vilahti. Pienen äheltämisen jälkeen koko joukko pääsi pystyyn, ja pääsin jo hieman leikkimään niillä:

Kautta Juppiterin, germaanit hyökkäävät!

Ensimmäisenä päätin maalata tuon vasemmalta ensimmäisen nuijamiehen. Tähän meni ehkä kokonaisuudessaan neljä tuntia, mutta aika kului varsin tehottomasti, kun se jakaantui useampaan maalaussessioon.

Alan ehkä toistaa itseäni, mutta olen taas kerran tyytyväinen työn jälkeen. Sekoitin tuota Foundryn flesh-väriä nahkanruskeaan ja punaiseen, niin sain hieman ruskettuneemman pinnan ukkoon. Olin hankkinut uusia siveltimiä (halpiksia Kaaren Prismasta ja Wishistä), joten silmän mustuaisen tuikkaaminen onnistui pienellä siveltimellä aika helposti; oikea silmä onnistyi ykkösellä, vasemman silmän kanssa tarvittiin kolme yritystä.

Tuohon karhuntaljaan kokeilin ensi kerran kuihaharjausta, mikä onnistui muutaman mokan jälkeen ihan siedettävästi. Kaikki rikosten jäljet on piilotettu. Koetan löytää vähän isomman sudin tuohon kuivaharjaukseen.

Mustiin hiuksiin ja partaan koetin tehdä valkeita heijastuksia, mutta niiden saaminen kuntoon olisi edellyttänyt vähän turhan paljon ajankäyttöä. Saavat kelvata.

Nuijan väri löytyi kivasti sekoittamalla vihreää ja punaista, ja sitten varjostuksiin mustaa ja korostuksiin keltaista.

Ainoa, mikä jäi kismittämään tätä kirjoittaessa, on vasemman silmän vieressä möllöttävä valkoinen maalirantu. Sitäkään en huomannut, ennen kuin nyt katsoin koneella kuvaa:

Varmaan korjaan tuon seuraavassa maalaussessiossa ja ehkä hieman maalaan silmäluomia silmien päälle.Tuo naama oli aika kulmikkaaksi veistetty, mutta ikävän epäsymmetrisesti. Suukin jää hassusti sivuun.

Curse of Strahd -seikkailijat

Vähä vähältä olen saanut maalattua meidän ropeporukan figut. Seurue onkin aika kirjava, kun kahden ihmisen lisäksi remmissä on mukana kentti, puoliörkki, goblini ja goblinin lemmikkikissa. Vasemmanpuoleisimman oli jo kaveri maalannut joskus aiemmin:

Ehkäpä nämä pitää käydä läpi maalausjärjestyksessä. Jousimiehestä on jo kirjoitettu, joten sen jätän väliin. Tässä siis seuraavana maalattu kenttimunkki. Figu on kuulemma salahurmaaja Talismanista. 

Mustan viitan kanssa olin aika pahasti pihalla ja jouduin katsomaan useamman videon, että pääsin jotenkin kärryille sen sävyttämisestä. Naama onnistui mielestäni verrattomasti, ja vaatteiden kirkkaat värit iskevät kivasti silmään. Kaikki varjostukset tosin eivät oikein onnistuneet, erityisesti punaisen housun takapuolella. Samoin käden väri meni aika pahasti pieleen, enkä jaksanut sitä enää korjailla. Olisi kai pitänyt tummentaa ihonväri enemmän rusehtavaan suurtaan. Nyt se näyttää lähinnä pölyiseltä. Pääsin paidanhelmassa ja housussakin oli ongelma, mutta se ilmeni lähinnä prosessissa: On turkasen huono ajatus yrittää maalata kirkkaita värejä suoraan mustan päälle.

Seuraavaksi maalasin puoliörkin:

Tässä onnistui kivasti housujen kirkas oranssi, joka oli oikein mukava maalatakin, kun laitoin alle ensin tuhdin kerroksen valkoista. Naama oli hauska maalata, sillä otsan poimut kutsuivat liioittelemaan siihen groteskin klingoniotsan. Nahkahaarniskan maalailu oli sekin oikein hauskaa. Niittien kohdalla halusin välttämättä korostaa niitä kirkkaalla metallivärillä. Nyt ne tuikkivat kivasti pöydällä. Miekan väistimeen ja ponteen sekoitin metalliväriä ja keltaista, jolloin sain hauskan messinkivärin. Vähiten tyytyväinen olen varsijouseen -- en kerta kaikkiaan osannut inspiroitua sen maalaamisesta, joten siitä nyt tuli mitä tuli. Ja tuo tukan väri... en voinut vastustaa!

Varokaa leopardia!

Ei kun siis pantteria tietenkin.

Mietin pitkään ja hartaasti, miten tuon oikein maalaisin. Katselin taas jonkin verran erilaisia figu- ja taidemaalausvideoita, mutta en oikein löytänyt sopivaa kulmaa, josta lähteä pähkimään tätä ongelmaa. Vaikeinta on nimittäin jotenkin saada kuvattua leopardin turkin kiiltoa, joka ei tunnu käyttäytyvän millään intuitiivisella tavalla varsinkaan useammasta suunnasta katsottuna. Kokeilin muutamaa kuviota sinisellä ja hennolla valkoisella, mutta ei siitä oikein tullut mitään. Päätin siis mennä helpoimman kautta.

Maalasin aiemmat sotkut peittoon mustalla. Sitten maalasin kynnet valkoisella, silmät kellertävän vihreällä, hampaat kermanvärillä ja suun hailakalla pinkillä. Suun sisäpinta oli alaleuan kohdalla jotenkin muotopuoli, joten olin hieman joutunut veistelemään sitä. Piilotin rikoksen jäljet maalilla ihan siedettävästi.

Lopuksi lakkasin pantterin kiiltävällä lakalla (Maston spraymaali ONE 400ml matta lakka), joka siis nimestään huolimatta oli kuin olikin varsin kiiltävä. Olin jo aiemmin lakannut sillä pari muuta figua ja ihmetellyt kiiltävää pintaa. Ostin FB-ryhmästä saadun neuvon perusteella (kiitos!)  Maston spraymaali 100 400ml 331 himmeää lakkaa, ja parin suihkauksen jälkeen nuo aiemmin lakatut saivat hyvän mattapinnan. Pantteri saa tietenkin elää omaa kiiltävää elämäänsä.

Viimeiseksi maalasin goblinin, jota olin hieman arastellut yksityiskohtien paljouden takia.

Olen hirvittävän tyytyväinen tähän, vaikka lopussa alkoi yksityiskohtien korjailu jo tökkiä aika pahasti. Erityisen tyytyväinen olen olen punaiseen vaatteeseen. En tosin saanut figun selkäpuolesta yhtäkään kunnollista kuvaa, enkä nyt aio kömpiä uudestaan autotalliin puupölyn keskelle kuvaamaan. Kuten oikeanpuoleisesta kuvasta näkyy, puupöly tarttuu figuihin varsin helposti. Onneksi oli purkillinen ilmaa käden ulottuvilla. Toinen silmä ei oikein onnistunut, sillä siellä oli jonkinlainen valuvirhe, jota en uskaltanut lähteä enää siinä vaiheessa sörkkimään. Mitenköhän nämä huomaisi ennen esim. pohjamaalausta?

Vyötäisillä roikkuva talismaani oli hauska värittää. Sekoitin siihenkin metalliväriä, keltaista ja sävyn mukaan mustaa. Se kiiltelee erittäin himmeästi, mikä oli tarkoituskin. Taikasauvaan ja varsinkin sen kärkeen yritin tehdä kaikenlaisia kikkailuja, mutta visio ei aivan toteutunut halutulla tavalla jo ihan siitä syystä, että käsi ei vielä tottele riittävän tarkasti. Kivisen helminauhan maalasin parissa minuutissa, kun alkoi olla jo vähän kiire saada figu pois pöydältä. Yllätyin itsekin, miten mukavasti se sattui onnistumaan.

Mitähän sitä seuraavaksi? Olen jo hieman hypistellyt eräitä rauta-ajan germaanisoturien figuja...